Viikonloppu

Kerronpa teille nyt viikonlopustani. jos se nyt jotain kiinnostaa. Yritän kirjoittaa myös asiaa, jota olen pohtinut.
Vihdoinkin oli viikonloppu, ettei ollut kiire minnekkään. Sain vaan olla, lukea, katsoa elokuvia ja leipoa. Mutta myös murehtia..
Eilen illalla, sovitin ihania kesävaatteita. Kunnes huomasin taas lihonneeni, lempishortsini eivät mahtuneet kunnolla jalkaan.. Vaikka kuinka olen yrittänyt muuttaa ruokailutottumuksia paisun paisumistani. En väitä, että olisin läski, vaanolen ihan normaalin kokoinen. Sen tiedän itsekkin. Mutta ei se minua huoleta, vaan se, että jos lihoan tällä tavalla, en mahdu mihinkään vaatteisiin. Mutta kun itsekurini on maaiman huonon. En pysty hallitsemaan itseäni. En voisi ikinä sairastua anoreksiaan, koska en voi olla syömättä. Mutta se on taas hyvä asia.
Joka päivä kamppailen itseni kanssa, joka toinen päivä sanon itselleni, että minun on lopettava karkin syönti ja aloitettava terveelliset elämäntävät. Ja joka toinen päivä hoen itselleni, että ei ulkonäöllä ole niin väliä, et ole läski vaan ihan normaali ja sinulla on kauniita vaatteita ja oma elämäsi on ihanaa.
On turhauttavaa kamppailla näiden kahden tunteen välillä. Mutta minua tukisi jos edes omat kaverini eivät olisi painostamassa minua ja sanomassa: osta nyt vaan karkkia, mitä väliä yhdellä patukalla on? En toki syytä kavereitani tästä, mutta olisi hienoa, että he joskus sanoisivat, että säästetään rahat johonkin muuhun.
Mutta, eikö onnellisuus tule sisältä päin? Mitä väliä onko reitesi paksut ja pömpöttääkö mahasi?
Näitä kahta mielipidettä ajatellessani, en todellakaan tiedä mitä ajattelen ja tälläkin hetkellä kamppailen ajatusteni kanssa. Osaisiko joku valaista minua?

Tilanne ei kuitenkaan ole tämä, uskon silti näkeväni vartaloni peilisitä realistisena.
Saako ihminen olla lihava? Siis ei kuitenkaan niin lihava, että se on terveydelle haitallista.

No iloisempiin asioihin. Katsoin siis kaksi elokuvaa:

Elokuvat ovat siis omiani, ja vihdoinkin minulla oli aikaa katsoa ne.

Lisäksi olin kaupungissa, mutta vain katselukierroksella, koska oma rahatilanteeni on vähän heikko. Tästä pääsemmekin ilouutiseen. Olen hakenut kesätöitä monesta paikasta mutta yhdestäkään ei ole onnistunut. No tämä ei suinkaan ole ilouutinen vaan se, että saan ehkä yhden työn, mutta se ei ole varmaa, lisää selviää huomenna. Työ olisi täydellinen, se liittyy teatteriin! Mutta en hehkuta ennen kuin olen varma!

Vietin äidin kanssa laatuaikaa. : ) Me tehtiin hampurilaisia. Oli hauskaa ja vihdoinkin oli aikaa jutella äidin kanssa.
NAMM!

Tänään leivoin myös sämpylöitä ja olin teatteriharkoissa. IIIK, Meillä on ensi-ilta ensi viikolla. : )
Hauskaa viikkoa!
-Neah

Pelkkää unelmaa?

Olen tässä miettinyt mitä kaikkea uutta tarvitsen vaattevarastooni. Ja tässä kolme tärkeintä juttua, joihin minun on ensiksi säästettävä. Tosin en tiedä miten se onnistuu, koska yleensä lipsun kaikkiin heräteostoksiin. Niin kuin huomaatte, nämäkin ovat aika keväisiä ja kesäisiä. : )
Isot aurinkolasit!

Balleriinat, värillä ei ole väliä!
Mustat shortsit!

Tänään huomasin taas haikailevani erään pojan perään. Pojan jonka minun olisi pitäny unhotaa aikoja sitten enkä todellakaan saisi enää ajatella edes kyseistä henkilöä.

Maija Vilkkumaa-Hiuksissa hiekkaa

Mitä jos sinut näkisin
hymyilisitkö vain väkisin
vai ihanasti niinkuin silloin vai tuntisitko ees

Se kesä kuohui ja kolisi kuin maailman viimeinen olisi
päivä poltti asvalttiin reiän mä hukuin katseesees

Sinä yönä rannalla vihdoinkin ihan varovasti sun kättäsi kosketin
aika liikkui hitaammin ja sä hengähdit hiljaa
sinne alle sotkuisen katoksen kesä tuli niin äkkii ja häipyi hiipien
me valvottiin palellen, mul oli hiuksissa hiekkaa

En tiennyt että niin kävisi
päivät vain äkkiä hävisi
en tiennyt että niin pelästyisin kun ranta suljettiin

Katoksen maali jo rapisi
mä kesähameessa vapisin
tuuli paiskoi varoitusaitaa tiellä kaupunkiin

Tuli vakava syksy ja toinenkin
minä väsyin hieman ja paljon unohdin
sen muistin mä kuitenkin miten sä hengähdit hiljaa
sinne alle sotkuisen katoksen
kesä tuli niin äkkii ja häipyi hiipien
me valvottiin palellen, mul oli hiuksissa hiekkaa..


Tämä kappalle saa tunteet pintaan ja tuon pojan mieleeni.. Ja jos haluat saada minut itkemään, tämä kappale vain soimaan.

Tänään kuitenkin oivalsin myös jotain tärkeää , sen, että ei pidä haikailla pojan perään, varsinkin jos se poika on tehnyt sinulle ikävän tempun ja osoittautunut täysin idiootiksi. Mutta mikä saa sinut edelleen haikalemaan sen mou kan perään..? EI! Ei sellaista ajatella, sellaiset pitää unohtaa, mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Niin kuin huomaatte, täällä minä vain kirjoittelen jostakin menneestä, jostakin jota en saisi edes ajatella. Kirjoittelen laulujen sanoja ja uneksin pojasta, vaikka sitä ei suvaita. ; )
Niin siitä oivalluksesta vielä, oivalsimpa myös, että on yksi poika johon todella haluaisin tutustua. (olkoon se vaikka nyt Ville, eli jos kirjoittelen täällä Villestä tiedätte kenestä puhun) En tunne häntä kunnolla, mutta sen minkä tunnen hän vaikuttaa reilulta tyypiltä. Mutta Ville tuskin pitää minua mitenkää erikoisena, ei ainakaa niin erikoisena, että hän haluaisi ottaa minusta selvää? Tai mistäpä minä sen tiedän? Ehkä pitäisi kysyä? Kysyn heti kun rohkeutta riittää.. ehkä pitäisi lähestyä jotenkin muuten..? Miten?


Rohkeutta kaikille, saman tai miksei eri onglemankin kanssa kamppaileville! : )) Ja öitä!
-Neah

Hel looks!

Selailin Hel-looks nettisivuja. Ja tässä muutamia otoksia. Sieltä sivulta löytää ihania vaatteita ja tyylejä, mutta myös aivan erikoisia ja kummallisia.
Näissä kuvissa on vain tyylejä joista pidän.

Tiistai.

Uusi Demi ilmestyi tänään. Itse en ole vielä kun selaillut, mutta ennen nukkumaan menoa, sitä voisi vähän lukaista.

Monelle musiikki merkitsee kauhean paljon. On tietyt lempibändit ja osataan sanoa mitä musiikkia kuuntelee. Itselläni ei näin ole. Kuuntelen vähän kaikenlaista musiikkia, mutta en heviä tai muuta örinää! CD-levyjä mulla ei kauheesti ole, tai jos on niin ne on jotain vanhoja. Kuuntelen enimmäkseen radiota. NRJ:tä. Sieltä tulee vähän kaikenlaista.
Itse pidän myös jollakin tavalla klassisesta musiikista, ainakin jostakin. Se on todella kaunista.
Gosbel on myös kuunneltavaa.
Mutta on minulla ainakin yksi laulaja jonka musiikista pidän kovasti. Jippu.

www.jippu.com ja http://www.youtube.com/watch?v=UH7S7MTVVQU
Jos et ole kuullut, kannattaa tsekata nuo osoitteet. (jotka taitavsti osasin laittaa tuohon, siis taitoni eivät riitä siihen, että saisin laitettua ne niin, että voisitte vain klikata niitä. olipas vaikeasti taas sanottu)
Uusi levy ilmestyy 2.4.08.


-Neah

Kevättä rinnassa!

Kevättä odotan siis jo innolla, niin kuin varmaan olette huomanneet. Tein muutaman ihanan keväisen/kesäisen vaatekollaasin.


Tuollaiset farkkushortisit haluan, minulla kyllä on yhden mutta ne on harmaat.


Ja tälläinen hauska ja piristävä tyyli. Erityisen hienot ovat nuo löysät farkut.


Nyt juuri tuleekin Huippumalli haussa, joten sitä menen seuraamaan. Kukakohan voittaa, toivottavasti ei ainakaa Jade.


-Neah

Kevät takki!

Jippii, vihdoinkin olen löytänyt kevät takin:
(kuvat vähän heikkoja, mutta kai niistä saa selvää)

Tänään käytiin Tampereella, Pispalan harjulla. Olen edelleen sitä mieltä, että se on hienoin alue, missä vaan voi asua. : ))

Hauskaa viikonloppua kaikille. Nyt lähden isäni luo, joten kirjoittelemaan ehdin ehkä vasta ensi viikon alussa.
-Neah

Laukkuja.

Tässä muutamia laukkuja joista tällä hetkellä haaveilen. Mukaan mahtui yksi rahapussikin. Ja vetolaukku. Oma vetolaukkuni on tavallinen musta ja mielestäni tylsä. Tuo Dakinen olisi täydellinen! Matkalaukusta on ehkä ajankohtaista haaveilla nyt, koska lähden toukokuussa Ranskaan. : )
Tavallaan olen vähän kyllästynyt nahkalaukkuihin, mutta jokin niissä silti ihastuttaa.
Ja tuo Pepe Jeanssin laukku on mukavan rento. Ja tietysti haluaisin vielä dakinen treenikassin, mutta siitä ei ole nyt kuvaa.
Haaveita siis olisi, mutta ei rahaa.

-Neah

Sunnununtai

Tänään vietänkin ihan rauhallista sunnuntaita. Katselen telkkaria ja luen fyysiikkaa. Tässä asussa:

Paita- Hennes
Adidas lökärit-Topsport
Helmet-kirppari

Hiih, sieltä alkaakin pian Salkkarit, torstain ja perjantain uusinta. Kumpaakaan en ole nähyt. Mikäköhän Salkkareissa kiinnostaa? Kaikki katsovat salkkareita, vaikka eivät sitä välttämättä myönnäkään. Jos kysytään lempiohjelmaa, Salkkareita ei edes mainita, koska sitä pidetään itsestään selvyytenä.

Nyt en olekkaan kuullut Salkkareista mitään meheviä juoruja, jos tiedät jotakin kerroppa siitä minullekkin. : )) Sen ainostaan tiedän, että Pihlajakadulle tulee uusii perhe ja Laura sekä Paula jäävät sarjasta pois(?).

Kuvassa Panu, Sampo, Peppi, Veera

Muistatkos näitä henkilöitä?

Aki Nikkinen.













Chigi Li








Ilari Pesonen

Ostoksia ja muuta

Ah, ulkona paistaa aurinko ja ilma on ihanan keväinen. Kaikki olisi täydellistä jos skootteri tulisi korjauksesta : )
Eilen onnistuin taas kiitettävästi tuhlaamaan rahojani, vaatteisiin. Ja Me käytiin myös kavereiden kanssa syömässä Rossossa. Pizzaa ja jäätelöä.
Niin, eilen siis ostin lökärit ( Adidas 40 euroa), kengät, pipon, sukat, juomapullon ja paidan. Kaikki muut paitsi tuo t-paita on Topsportista. Mulla oli vielä Topsporttiin lahjakortti, 89 euroa joten sen sitten tuhlasin.
Nämä kengät siis ostin, 30 euroa. Musta nää on hauskat.

Ja nyt vihdoin, ensimmäine päivän asu:
Tämän paidan siis ostin eilen Hennesiltä 14.90. euroa.

Tästä tulikin lyhyt teksti, mutta kai siinä kaikki pääasiat tuli selviksi. :D
Keväistä päivän jatkoa! : )
-Neah

Kesämekko unelmia!

Kesään on vieläkin liian pitkä aika. Eksyin taas sivuille jotka olivat täynnä ihania kesävaatteita ja mekkoja. Nyt esittelen muutaman ihanan kesämekon:

Valkoinen on jotenkin rento ja huoleton väri. Siis ei sillä tavalla huoleton, että sitä voisi käyttää miten vain ja pelkäämättä, että se likastuu. Tähän mekkoon on helppo lisätä muita asusteita tai kengät yms.


En tiedä mikä tässä mekossa ihastuttaa, sillä tämä ei ole mikään erikoinen eikä väritkään ole erityisen kesäiset. Mekon malli tekee siitä ihanan ja tuo keltainen "vyö".

Tästä kesäisen tekee värit. Vaikka en ole niin suuri vihreän ja sinisen ystävä, tästä hameesta pidän silti!

-Neah

Sex and the city!

JIPPIII!! Ette osaakkaan arvata kuinka kauan olen odottanut, että Sinkkuelämää leffa tulee elokuvateattereihin. Eikä odotus suinkaan ole vielä päättynyt, vaan koko kevät täytyy vielä odottaa. Ensi-ilta on siis muistaakseni 6.kesäkuuta.
Olen miettinyt, että kuinka luksusta ja glamouria Carrien (Jessica Parker), Samanthan (Kim Cattrall), Mirandan (Cynthia Nixon) ja Charloten (Kristin Davis) elämä New Yorkissa on. Ja Carrien vaatteet, vau, joka päivä eri vaatteet ja samoja vaatteita et takuulla näe uudestaan, ainakaan saman kokonaisuuden kanssa, ja niinkin aika harvoin. Täytyy olla huippuhyvä palkka kolumnikirjoittajalla. ;) No ei vaan, tämän sarjan yksi viehätys on se, että saa miettiä mitä Carrien päällä seuraavaksi on, yleensä mitä erikoisempia luomuksia.
Miten tälläinen sarja toimii Suomessa? Kai se on siinä, että monen suomalaisnaisen unelma (miksei miehenkin) on elää "sinkkuelämää New Yorkissa". Sillä kuvitelkaapa sarjan tapahtumat Suomeen, ei toimisi samalla tavalla. Sinkkuelämää Rovaniemellä, ei.


Tässä muutamia vaatteita Carriella, joista todella pidän. Erityisesti oikeanpuoleinen mekko.

Ja tässä vaatteita, joista en niin suuresti pidä. Vasemman yläkulman hame on tosi erikoinen, ehkä jopa niin erikoinen, että voisin jopa pitää sitä?

Elokuvassa nähdään siis mm.näyttelijöitä: Jessica Parker (Carrie), Kim Cattrall (Samantha), Cynthia Nixon (Miranda) ja Kristin Davis (Charlotte), Chris Noth (Mr. Big), David Eigenberg (Steve), Evan Handler (Harry) ja Jason Lewis (Smith Jerrod).



Täällä fiilistelen elokuvan merkeissä ja jatkan fiilistelyjäni salilla, johon alan tästä pikkuhiljaa lähtemään.


Ai niin, eilen saatiin välitodistukset, keskiarvo oli 9.0 eli jos sen saan siinä pidettyä vielä viimeisen jakson niin mitä todennäköisemmin pääsen haluamaani lukioon.
Ja tällä hetkellä mielentilaani laskee hieman se, että skootterini on rikki (TAAS).

-Neah

Tampere!

Hii, tänä viikonloppuna olin Tampereella. (Älkää siis luulko että käyn shoppailemassa joka viikonloppu jossakin, vaan nämä matkat on vaan sattunut peräkkäin)
Tuhlasin taas mukavasti kun kerrankin sitä rahaa oli. : )
Ostokseni:

Valkoiset farkut, Vero Moda 26,95 euroa.

Tunika/hamepaita sekoitus yhdistelmä. Päällä se näyttää kuin olisi t-paita ja sinä päällä korkeavytäröinen hame. Ginatricot 14.90 euroa


Kaulakoru. Lindex 2.95 euroa

Paita. Tässä rakastan eritysesti ihanan pirteää väriä. Ginatricot 19.90 euroa.

Sydänkoru Lindex 2.95 euroa.


Olen huomannut pienen pakkomielteeni, korut. Ostan aina koruja ja minulla on niitä ihan liikaa, niin paljon etten edes muista kaikkien olemassa oloa ja tällöin unohdan käyttää niitä.
Nämä ostokseni muistuttavat minua siitä ihanasta keväästä, joka ei ole edes vielä tuloillaan, ulkona on lunta ja jäätä ja sataa räntää.
Mutta nyt lähden teatteritreeneihin ja minun pitää ottaa pikkuveljeni mukaan, koska sillä ei ole lapsenvahtia, mitäköhän tästäkin tulee, riiviö mukana harjoituksissa? :D
Ai nii kaikki Tamperelaiset, olen kateellinen teille. Tampere on kaupunki jota rakastan. Ei liian iso ei liian pieni. Ja erityisesti olen kateellinen niille jotka asuvat Pispalanharjulla. Ah, se on jotenkin ihana alue! : )

-Neah

HYIH!

Nyt esittelen teille vaatteita, joista en pidä enkä voi sietää. Minun päähäni ei mahdu ajatus siitä, että joku voisi käyttää näitä.
Mutta muistakaa tämä on vain minun mielipiteeni ja minä en näitä käyttäisi, mutta ei se minua millään tavalla haittaa jos joku tykkää käyttää näitä ja nämä varmasti sopivat jollekkin. Mutta ei minulle.

Turkikset. Erityisesti tämä eläinkuosi. Ensinäkin turkikset ovat ruman näköisiä ja aitoja eläimenturkiksia vastustan!

Aurinkolipat. Varsinkin tuo kimaltenen on kauhistuttava!


Jakut/ bleiserit. En tiedä mikä niissä on, mutta päällenni en laittaisi. Muistan kun minulla oli kuudennella luokalla musta vakosamettibleiseri, jonka rinnuksia koristi iso kukkanen. YÖK!

Tässä oli siis muutama ehdoton ei-vaate.
Ehkä hetken päästä jokin näistä onkin toivomuslistallani, sillä mielipiteeni muuttuvat äkkiä. Vuosi sitten muistan kun sanoin, että shortseja en laittaisi ikinä päälleni, mutta nyt omistan useammatkin shortsit.

Suu on vielä kipeä, mutta kyllä tämä tästä.Kai..
-Neah

Valitus

Tänään en ole ollut lainkaan koulussa koska sain kiinteät raudat. Suu on kipeä ja näytän muutenkin tyhmältä. Ja näitä joutuu pitämään ainakin vuoden. Hampaani eivät ole ikinä olleet hyvät. Rumat, värään väriset ja muutenki kaikki hampaat osoittavat eri suuntiin. Muistaakseni kolmennalla luokalla sain ensimmäiset raudat. Ne olivat yöraudat ja siitä se on jatkanut eri laisilla kojeilla tähän asti. Ensin muokattiin leuat ja nyt kauneusvirheet.
Mietein moneen kertaan, että otanko nämä. Mutta kun mietin sitä päivää kun saan vihdoin raudat pois ja hampaani ovat normaalit koko loppu elämän, tämä taitaa olla sen arvoista. Mutta siihen on vielä pitkä aika ja tähän on totuttava.
Yritän keksiä muuta tekemistä koska tämä on piinaavaa!
Ensiksi pitäisi muuttaa omaa ajattelutapaa näistä. Koska jos itse vihaan näitä ja se näkyy omassa varmuudessa ja siinä miten kaikki teen. Nyt täytyisi jatkaa elämää normaalisti ja ajatella ettei kukaan edes kiinnitä näihin suurta huomioita. Mutta juuri kun itsevarmuuteni oli jotenkin noussut, ei siis todellakaan yimieliseksi vaan siihen tasolle josta olen jo unelmoinut. Niin sitten saankin raudat ja itsevarmuus tipahtaa. Seuraavat päivät tulee olemaan hankalia kun kamppailen omien ajatusten ja ajatusten joita kuvittelen muiden ajattelevan välillä. Olipas se selvästi sanottu. :D

Mua ärsyttää suunnattomasti ihmiset jotka eivät saa sanottua mielipiteitään ja seisovat vaan tuppisuuna. Miten kukaan voi ikinä tietää niiden ajatuksia jos ei niitä sanota?
Itse olen yleensä ensimmäisenä sanomassa ja valittamassa. Tiedän, että se saattaa ottaa monia päähän, mutta minkäs minä sille voin. Jos jotain on päätetty toisella tavoin kuin on sovittu haluan tietää miksi.
Koulussamme ruoka on loppunut liian moneen kertaa, peruat, maito, liha yms.. Oppilaat jotka tulevat viimeisenä syömään eivät olekkaan saanut ruokaa. Koko talven ja alku kevään olemme tätä seuranneet, mutta asialle ei ole tullut muutosta. Niinpä päätimme tehdä muutaman ystäväni kanssa asialle jotakin. Laitoimme koulun seinälle adressin johon oppilaat ja henkilökunta saivat laittaa nimiään tämän asian puolesta. Kun listassa olisi ollut tarpeeksi nimiä olisimme menneet koulun keittiön emännän puheille. En tiedä olisiko asioille tullut muutosta, mutta eihän sitä muutosta ainakaan tapahdu ellei yritä. Eivät asiat itsestään muutu.
Mutta lista ehti olla koulun ilmoitustaululla muutaman tunnin kunnes se oli sieltä kadonnut. Kyllä me tiedämme kuka sen oli sieltä pois ottanut. Koulun rehtori. Seuraavaalla tunnilla rehtori kuulutti että ruokaa ei voi tilata enempää vaan oppilaitten on syötävä vähemmän ja rajoitusten mukaan. Ei voida sanoa, että syökää vähemmän, sillä meillä on raskas koulupäivä ja saamme tietääkseni syödä niin paljon että nälkä lähtee. Ja kuvitteleeko rehtori, että kukaan näitä rajoituksia edes tottelee? Ei todellakaan! Asiaan ei siis tullut minkään näköistä muutosta, näin asiat hoidetaan meidän koulussa. Eikö rehtorin juuri pitäisi muuttaa asioita ja oppilailla olla jonkin näköistä sanavaltaa tai edes oppilaskunnalla? Ilmeisesti ei!


Tästä tulikin tälläinen näköjään tälläinen valitusteksti. Mutta ehkä se kertoo tämän päivän fiiliksistä, etteivät ne ole ihan kympissä.
Huomenna pitää mennä kouluun ja näyttää vähän positiivisemmalta kuin nyt. Saa nähdä miten se onnistuu..
Ehkä tekstiä tulee lisää huomenna tai sitten ei jos menen salille. Saapi nähdä.
Kiitos vielä niille jotka tätä lukevat. Mutta niin kuin olen sanonut kommentoida saa ja sitä toivoisinkin. : )
-Neah

Helsinki!

Eilen olin siellä Helsingissä. Oli kyllä huippu kivaa. Olimme siis kaupungissa ja teatterissa.
Teatteri oli kaapelitehtaalla, Stella Polaris-improvisaatio teatteri. Ihan mielettömän hyviä näyttelijöitä! Esitys kesti kaksi tuntia ja koko esityksen ne improvisoivat. Yleisöltä otettiin vaan aihe ja sitten esitys alkoi. Aiheeksi näyttelijät saivat laama. Vaaditaan kyllä aika paljon taitoa keksiä kahden tunnin esitys aiheesta laama. Ja vielä viihdyttävä esitys. Siinä kyllä rupesi miettimään että mitä omat näyttelijän taidot ovat noiden rinnalla. Vaikka eihän vielä voi olla yhtä hyvä, mutta kyllä se silti pisti miettimään. Tuo on varmasti paras esitys jonka olen koskaan nähnyt. Suosittelen.
Lisäksi me nähtiin Krisse Salminen. : )

Kuoropojat elokuvan hankkiminen sitten unohtui siinä kaikessa kiireessä.. ja nyt se kyllä ketuttaa, koska täältä kotikaupungistani sitä ei löydy. Mutta netistä en ole vielä selaillut.
Lisäksi ostin helsingistä:


Musta mekko. Joko juhlaan tai arkeen. Vero Moda 29.90 euroa.

Kesäinen kaulus paita. H&M 9.90 euroa.

Lisäksi ostin taas yhden postikortin. Saan niitä lisää kokoelmaani.
Oli mukava ja rentouttava viikonloppu. Näin myös muutaman kaverin joita en ole hetkeen nähnyt. Ja tänään olin isän kanssa syömässä ravintolassa.
Tälläisen viikonlopun jälkeen jaksaa taas ensi viikon koulussa.. kai. : )

-Neah