Tänään tuli yhteishaun tulokset. Omat tulokseni eivät olleet yllätys, pääsin kouluun johon halusin.
Parhaalla ystävälläni kävi myös onni. Muistatette varmaan, että olen kertonut tästä tilanteesta jo. Paras ystäväni pääsi siis haluamaansa kouluun, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla. Toisaalta kyllä tiesin jo, että hän tulee pääsemään sinne. En vaan halunnut ajatella sitä ja myöntää itselleni.
Tänään oli kyllä kova pala kun se oli vihdoin myönnettävä. Shokkina se silti tuli.. Kun tulin leiriltä kotiin, menin nukkumaan, sillä oli niin paha olla. Muutama kyynelekin on tänään tullut. Joskus tuntuu, että elämä on niin epäreilua. Minkä takia minulta viedään elämäni tärkein asia, paras ystävä?
Totta kai me nähdään AINA viikonloppuisin, eikä ystävyys tähän loppu, ei todellakkaan, mutta on vaan vaikea kuvitella arkea ilman häntä..
Onhan minulla kaksi muutakin hyvää kaveria niin, ettei tilanne ole ihan kamalin mahdollinen, mutta ei todellakaan helppo.
Nyt on otettava viimeisestä yhteisestä kesästä kaikki irti! Ja elättävä jokainen päivä täysillä.
Tarvitsisin vinkkejä, nimittäin hänellä on synttärit pian. Mitä voisin ostaa lahjaksi, jotakin mikä muistuttaa meitä ystävyydestä ja jotakin josta hän muistaa minut ja muistella mitä kaikkea hauskaa me ollaan koettu, silloin kun arki tuntuu vaikealta ja ylitsepääsemmättömältä.
Niin ja jotain positiivista, SINKKUELÄMÄÄ OLI LOISTAVA! Mutta en paljasta mitään juonen käänteitä jos olet menossa katsomaan sitä. ; )
-Neah
perjantai 13. kesäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti